Mikä genre kiinnostaa?

Elikkä, yleisestä kiinnostuksesta haluaisin tietää mikä genre on nykypäivän roolaajalla IN? Valitkaa sopivimmat vaihtoehdot, perustelkaa ja täsmentäkää! Tästä saa myös vähän suuntaa siihen, minkälaista roolipeliä kannattaisi tulevaisuudessa kehittää...

Ruksitin kaikki paitsi apokaluptiset ja sotapelit.

Realistinen roolipeli:
Jos roolipelin maailmassa ei ole tarkoitus olla tippaakaan fantasiaa tai scifiä, arvostan mitä enemmän peli pyrkii realistisuuteen aiheeseensa nähden. Toki järjen rajoissa niin ettei aleta pilkunviilaajiksi peleissä tapahtuvien pikkujuttujen kanssa, tai säädetä liian monimutkaista toteutusta vain jotta pelissä olisi vielä vähän lisää realismia. (Huom. yksityiskohtaiset infotr ei ole sama kuin monimurkaisuus. Tosin ei yksityiskohtiakaan kannata määräänsä enempää asettaa vaan pyrkiä infoamaan vain olennaisesta.) Eli rajansa kaikella. Realistinen roolipeli voi mielestäni parhaimmillaan olla hirmu mielenkiintoista ja opettavaa puuhaa, ja kun se pidetään rentona, se pysyy myös hauskana.

Vanha kunnon LoTR-henkinen roolipeli:
No tottakai. Oikein roolipelaamisen ikonigenre, ja mielestäni hyvästä syystä. Minusta on aina antoisaa ja hauskaa heittäytyä LOTR-henkisen roolipelin maailmaan joka on mielestäni niin kaukana tästä maailmasta kuin pääsee, olematta kuitenkaan kuin eri planeetalta. Vaikee selittää. Erityisesti minua edelleen kiinnostaisi jonkinlainen AU-roolipeli juurikin LOTR-kirjaan liittyen.

Kaupunkifantasiaroolipeli
En oikeastaan ole aivan varma mitä tämä tarkoittaa. Oletan että yksinkertaisesti kaupunkiin sijoittuvaa roolipeliä jossa on fantasiapainotteinen idea ja juonirunko ja pelataan mm. tavallisilla ihmisillä. Semmoinen on mielestäni kiva kultainen keskitie realistisen ja LOTR-henkisen roolipelin välillä ja kyllä ne yleensä vetävät katseeni puoleensa tutustumisen merkeissä. Periaatteessa Harry Potter-roolipelitkin voidaan lukea tähän genreen, jos ne eivät sijoitu ainoastaan Tylypahkaan. Mikäli nyt siis edes tulkitsin genren nimen oikein. Ja Harry Potter-roolipelithän ovat aina olleet sydäntäni lähinnä ja kaikkein inspiroivimpia.

AU:
Fanipohjaisissa AU on parasta mitä tiedän. Vaikka alkuperäinen elokuva tai kirja johon peli pohjaa olisi kuinka mielenkiintoinen ja potentiaalinen peliksi, minusta on paljon hauskempa ja mielenkiintoisempaa käyttää omaa luovuuttaan ja tutkia uusia polkuja pohjaten ko. tarinaan. Kakki perustamani yhä toiminnassa olevat fanipohjaiset roolipelit ovat enemmän tai vähemmän vaihtoehtoista todellisuutta toteuttavia. Nähdäkseni muiden kuin fanipohjaisten suhteen ei edes voi olla AU:ta, tai ainakin minä luokittelen ne scifiksi, fantasiaksi tms. ja pidän AU:ta vain kuvitteelisen kaanonin omaavan maailman juttuna.

Fanipohjainen
Tämä "genre" on aina ollut minulle läheisin ja inspiroivin, ja viime vuosina olen pelannut vain fanipohjaisissa. Ylläpidän kylläkin myös ei-fanipohjaista, (Norton's Private School - sisäoppilaitos ongelmanuorille), ja olen viime aikoina vakavasti harkinnut palata sinne myös pelien merkeissä. Mutta minä en koskaan kyllästy tutkimaan jonkun kirjailijan tai käsikirjoittajan luomia maailmoja ja hahmoja, ja lisäämään niihin omia näkemyksiäni ja omia hahmojani. Se on ihanaa!

Vampyyriroolipeli
Kuten ihmissudet, vampyyritkin ovat kiehtoneet minua jotain 5-vuotiaasta asti. Mutta harva vampyyriroolipeli on ollut niin panostettu tai erikoinen että olisi imaissut minut mukaan. Minua kirkkaasti eniten kiinnostaa ja kiehtoo Anne Ricen syvällinen ja monitahoinen vampyyrivisio, mistä syystä todella toivon että tuo Vampyyrikronikat-roolipelini joskus ottaa tuulta siipiensä alle. Sen panostuksestakin huomannee miten tärkeä ja kiintoisa se minulle on. Juuri nyt se on tauolla poikkeuksellisen huonon menestyksensä takia, ja pyytää vampyyripeleistä kiinnostuneilta apua selvittääkseen mistä on kyse, koska liittyjistä ei ollut pulaa, vaan ongelma on jokin muu. Jos haluat auttaa, lue ensin tämä sivu jossa selostan tilanteen tarkemmin.

(En tiedä lasketaanko tuo mainostukeksi, mutta ajattelin että ehkä ei kun kyseessä on tauolla oleva ja kipeästi apua kaipaava peli nimenomaan genren kiinnostusta koskevassa ketjussa.)

Vaikka Ricen vampyyrit ja heidän maailmansa onkin minulle kirkkaasti kiehtovin, ei se mikään ehdottomuus ole. Jos vastaan tulisi joku poikkeuksellisen raikkaalla idealla ja tarpeeksi panostettu vampyyripeli, saattaisin hyvinkin liittyä mukaan.

Ihmissudet minua tosin kiinnostaa ja kiehtoo miljoona kertaa enemmän. Varsinkin jos ne sijoittuvat edes osittain kaupunkiin. Aikakaudella ei väliä.

Sci-fi
No, Star Warsien, Spider Manin, Minority Reportin, ja Aku Ankan aikamatkailutarinoiden ystävänä scifi on luonnollisesti yksi kiinnostuskohteitani roolipeligenreissä. En näitä tosin varsinaisesti katsele muuten kuin mitä roolipelilistauksiani päivittäessä tai top-listoilla vierillessa tulee vastaan. Mutta siis yleinen kiinnostus löytyy.

Muu fantasia
Lyhyesti sanottuna kaikki fantasia kiinnostaa minua enemmän tai vähemmän.

Kaupunkifantasiaroolipeleillä tarkoitan siis sellaista "tosimaailman" ja "fantasiamaailman" coctailia. Tästä hyvä esimerkki lienee Cassandra Claren Mortal Instruments-kirjasarja. Eli sellaista urbaania fantasiaa, missä seikkaillaan vaikka Lontoon kaduilla menninkäisten ja kissamiesten kanssa. Muutenhan tämän kategorian ruksiminen on kyllä omasta tulkinnasta kiinni

Minä valitsin realistisen, apokalyptisen, scifin(Mietin tässä että jos Nibs valitsit kanssa scifin, miksi siinä näkyy nyt muka vain yksi ääni o_O) ja sitten vielä tuon muun fantasian

Tällä hetkellä roolin vain reaalimaailman perustuvissa roolipeleissä, vaikka haluaisinkin kokeilla jotakin fantasiaakin. Olen kuitenkin jollain tasolla nirso fantasian suhteen, sillä itselläni on niin omituisia ideoita ja makuni on muutenkin aika tavallisuudesta poikkeava että en vain saa aloitetuksi missään olemassa olevassa roolipelissä. Raskas fantasian lukeminenkin tuottaa minulle hyvin paljon päänvaivaa, vaikka tosissani tahtoisin jotenkin saada otetta siitä maailmasta.

Apokalyptiset roolipelit ovat yksi mikä minua kiehtoo tällä hetkellä, mutta en ole vielä aloittanut yhdessäkään olemassaolevista. Sama juttu scifissä.

Fanipohjaiset ja sellaiset olemassaolevaan universumiin perustuvat roolipelit eivät toistaiseksi ole iskeneet minuun. En ole koskaan ollut hyvä kirjoittamaan toisen omistamilla hahmoilla. Liikaa rajoituksia!

Hmm.. tutustuin tuohon sinun ongelmaasi ja pakko sanoa että tosi kurja juttu! Vaikka valitettavasti ei myöskään kovin harvinainen. Törmään jatkuvasti pelaajiin jotka luovat hahmon, tai kaksi ja lakkaavat sitten käymästä koko sivulla, osa ei edes ilmoita pidemmistä poissaoloistaan. Tämä on rasittava ongelma, mutta myönnän syyllistyneeni samaan ja teen nyt parhaani informoidakseni esteistäni ja jos ei muuta, niin kerron lähteväni roolipelistä koska innostukseni ja inspiraationi ei vain enää riitä.

Vampyyriteema on ollut nyt useamman vuoden niin pinnalla, että voisikohan kyse olla vain aihepiiriin kyllästymisestä? Toisaalta taas kiinnostaa ja toisaalta ihmisiltä loppuu kekseliäisyys alkuunsa. Mietin myös tuota juonta. Olen lukenut tuon Anna Ricen sarjan ensimmäisen osan noin puoleen väliin, joten en osaa paljon sanoa paitsi että tuosta saattaa puuttua jonkinlainen vastakkainasettelu? Karkeana esimerkkinä joku vampyyrit vs. vampyyrinmetsästäjät.

Toivottavasti en ollut liian epäselvä vastauksessani >.<

Ahaa, no nuo mainitsemasi kaltaiset kaupunkifantasiaroolipelit ovat kyllä sinänsä kiehtovia, mutta eivät minua inspiroi roolipelihahmoihin asti. Mieluummin lueskelen niitä.

Jaa-a, lienee joku bugi tuo äänimäärä, koska mä varmasti klikkasin sitä scifiä. Ei jäänyt tyhjäksi kuin kaksi boxia.

naakka kirjoitti:

Fanipohjaiset ja sellaiset olemassaolevaan universumiin perustuvat roolipelit eivät toistaiseksi ole iskeneet minuun. En ole koskaan ollut hyvä kirjoittamaan toisen omistamilla hahmoilla. Liikaa rajoituksia!

Mutta saahan fanipohjaisiin roolipeleihin luoda myös täysin omia hahmoja. Minä en ainakaan tiedä ainuttakaan fanipohjaista roolipeliä johon ei saisi. Lisäksi, onhan niiden canon-hahmojenkin joukossa sellaisiakin joista ei ole kerrottu oikein mitään ja rajoituksia ei siis ole kuin nimeksi. Esim. minulla on yhdessä Harry Potter-roolipelissä kolme täysin its eluomaa hahmoani, ja yksi canon-hahmo. Ja se canon-hahmo on Barty Kyryy Jr. josta Rowling ei kertonut kuin kuoret eli minulle jäi itse visioitavaksi 95% hahmosta. Eli älä nyt suotta tuon takia välttele fanipohjaisia pelejä!

naakka kirjoitti:

Vampyyriteema on ollut nyt useamman vuoden niin pinnalla, että voisikohan kyse olla vain aihepiiriin kyllästymisestä?

En oikein usko, koska minähän perustin tuon pelin heinäkuun alussa 2008 ja yritin kolme vuotta eli se oli toiminnassa nimenomaan niinä vuosina kun genre oli pinnalla ja ihmisillä olisi kaiken järjen mukaan pitänyt löytyä innostusta.

naakka kirjoitti:

Toisaalta taas kiinnostaa ja toisaalta ihmisiltä loppuu kekseliäisyys alkuunsa.

Mutta miksi ihmiset vaivautuvat luikemaan massiivisen märään infoja, luomaan panostettuja hahmoja ja liittymään mukaan hieman hankalasti sähköpostin kautta, jos infot eivät inspiroineet tarpeeksi? Olin toivonut myös että noin kattavista infoista ja juonirungosta voisi ammentaa ideoita. Mutta silti kourallisesta pelaajia vain pari vaivautui edes pelisuunnittelu-vaiheeseen saati pelaamaan, ja nekin jotka suunnittelivat eivät vieneet suunnitelmiaan loppuun. Sitä paitsi, eikö ensisijaisesti sen itse luomansa hahmon pitäisi inspiroida peli-ideoihin, varsinkin yhdistettynä pelin maailman tarjoamiin mahdollisuuksiin? Minä yritin päästää läpi hakemuksia joihin oli panostettu kunnolla eli näytti että pelaaja oli todella kiinnostunut ja innostunut hahmostaan. Mutta ei siltikään. o.O

naakka kirjoitti:

Mietin myös tuota juonta. Olen lukenut tuon Anna Ricen sarjan ensimmäisen osan noin puoleen väliin, joten en osaa paljon sanoa paitsi että tuosta saattaa puuttua jonkinlainen vastakkainasettelu? Karkeana esimerkkinä joku vampyyrit vs. vampyyrinmetsästäjät.

Ei puutu. Tai en tiedä millaista tarkoitit, mutta onhan tuolla Lestat & ystävänsä VS. muut vampyyrit, ja jos jonkun hahmo ei välitä Lestatin tempauksista sinänsä, niin juonirunko sisältää myös sen että vampyyrinmetsästäjiä heiluu taas kuvioissa Talamascan salaisuuden rakoillessa ja Lestatin luoman yleisen hengen myötä. Eli kyllä kaikille sieltä vastakkainasettelua löytyy jos sellaista kaipaa.

Kiitos pohdinta-avusta ja ehdotuksista! Arvostan sitä suuresti. En tiedä meneekö tämä tosin tässä tehdessä hieman ohi ketjun aiheen? Ehkä tämä yksittäistä peliä koskeva juttu kannattaa keskittää sen vieraskirjaan.